Useammat sukat puhuttelivat minua Niina Laitisen uusimmassa sukkakirjassa Villasukkien uusi vuosi, mutta nämä sukat, Teerenpeliä, päätyivät ensimmäisinä puikoille.
Janne on ehdottomasti parasta paksua sukkalankaa, jota olen lähiaikoina neulonut. 7-veljestä on liian karheaa ja littanaa, kun taas Lankavan Ulla ja Menitan Lasse ovat jopa liian paksuja ja pyöreitä. Jatkossa käytän ehdottomasti Jannea. Onneksi sitä saa Napista ja Nauhasta, vaikka nämä kävinkin ostamassa mummolassa käynnin yhteydessä Joroisista Riikka-piikasta.
Ohje oli jälleen kerran hyvin kirjoitettu. Minun käsialani kuitenkin poikkeaa Niinan käsialasta sen verran, että tein jalkaterään kokonaisen kaaviontoiston enemmän, kuin ohjeessa neuvottiin saadakseni 38 kokoiseen jalkaani sopivat sukat.
Kuvio oli niin helppo, että sen oppi ulkoa, joskin välillä jouduin purkamaan unohdettuani tehdä yksittäisen kerroksen. Minä muuten puran kuvioneuleita niin, että tiputan vain kuvioneuleen silmukat ja neulon niillä uusiksi. En siis pura kokonaisia kerroksia. Purkaako muut näin?
Sivun pitsikuvio on todella kaunis kuviona, sekä erittäin hauska yksityiskohta sukkiin. Myös kantapää oli hieman tavallisesta poikkeava, mikä oli kivaa vaihtelua.
Kokonaisuudessaan siis tosi kiva projekti ja ihana lopputulos! Suosittelen sekä lankaa, että ohjetta :)
Lanka; Gjestal Janne
Langan menekki; 159g
Ohje; Niina Laitinen Villasukkien uusi vuosi - Teerenpeliä
Koko; 38
Tää on kyllä nätti malli! Mie puran ihan fiiliksen mukaan. Joskus on helpompi purkaa koko kerros (esim. kirjoneuleessa) ja joskus puran vaan sen kohdan, missä on mennyt pieleen. :)
VastaaPoistaNiin on nämä todella kauniit! Jep, tietysti sekin vaihtoehto ;)
PoistaKauniit sukat! Kyllä minäkin yleensä puran noin, jos se vain on mahdollista.
VastaaPoistaKiitos! Minusta tämä on paras tapa, varsinkin, jos tarvitsee purkaa paljon :)
Poista